Suomen joulu

Jouluaattoa vietetään 24. joulukuuta. Joulupukki tulee käymään joka vuosi lapsiperheisiin ja antaa lahjoja kilteille lapsille. Lapsia uhataan, että jos he eivät ole kilttejä, heille tuodaan risuja.

Suomalainen joulupukki asuu Korvatunturilla. Joulupukki on muissakin maissa, mutta häntä kutsutaan eri nimillä.

Joulun aikaan pystytetään sisälle joulukuusi, ja joka paikka koristetaan valoilla ja jouluesineillä. Joka vuosi ennen joulua vietetään adventtia.

Lumienkeli

Lumienkeli ilmestyi koulumme pihalle.

Luminen Runeberg

Parin korttelin päässä koulustamme on Runebergin patsas. Se sijaitsee keskellä Runebergin puistoa.

Seimi

Suomalaiseen jouluperinteeseen kuuluu jouluseimen rakentaminen. Seimi kuvaa Jeesuksen syntymää. Seimessä ovat mukana Jeesus, Maria ja Joosef, itämaan tietäjiä, paimenia ja enkeleitä.

Jouluseimi oli aluksi katolinen perinne, mutta 1900-luvulla se levisi myös Suomen luterilaiseen kirkkoon. Jouluseimiä voi nähdä mm. kouluissa, kirkoissa ja seurakunnissa.

Lähde: www.kurikanseurakunta.fi/282-mika-on-seimi

 

Etelänummen koulun jouluseimi on esillä kuudennella tasanteella vitriinissä.

Lucian päivä 13.12.

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi 13. joulukuuta. Lucia-neito pukeutuu valkoiseen, punaiseen vyöhön, kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää. Ajatuksena on, että Lucia tuo valoa pimeyteen. Lucia-sana tarkoittaa suomennettuna Valotarta.

300-luvulla elänyt sisilialainen Lucia oli rikkaan perheen kaunis tytär, jolla riitti kosijoita. Yksi kosijoista pahastui, kun Lucia kieltäytyi kosinnasta, ja hän päätti ilmiantaa Lucian kuninkaalle, jonka päämääränä oli surmata kaikki kristityt. Lucia yritettiin polttaa roviolla, mutta tuli ei syttynyt, lopuksi pyöveli surmasi hänet miekalla.

Toisen legendan mukaan ei-kristitty nuorukainen rakastui Lucian kauniisiin silmiin. Lucia ei huolinut miestä, joten päätti repiä silmät päästään ja lähettää ne miehelle. Tarina kertoo että mies järkyttyi ja kääntyi kristityksi. Luciaa pidetäänkin sokeiden- ja näkövammaisten pyhimyksenä.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Se ei ole evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden juhla, mutta päivän viettäminen on muodostunut perinteeksi. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista.

Sisiliassa Luciaa lienee palvottu pyhimyksenä jo 400-luvulla. Keskiajalla Lucia-kultti levisi vähitellen Pohjoismaihin. Suomessa varhaisin maininta Lucian päivästä on 1330-luvulta. Suureksi juhlaksi Lucian päivä ei Suomessa muodostunut ja myös etunimenä Lucia pysyi harvinaisena.

Luciaan liittyvä rikas kansanperinne, johon nykyinen juhlinta pohjautuu, on muodostunut Skandinaviassa vähitellen 1600-1700-luvuilta alkaen. Mainintoja on erityisesti Ruotsista. Osittain taustalla ovat olleet saksalaiset joulutavat, joita levisi runsaasti Pohjoismaihin juuri tuolloin.

Suomessa Lucian päivää on vietetty pitkään erityisesti suomenruotsalaisessa kulttuurissa. Nykyisin päivää vietetään yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.

 

Comenius-projektin kysely myyttisistä hahmoista

Yhdeksäsluokkalaiset vastasivat lokakuussa Comenius-projektin yhteiseen kyselyyn, joka toteutettiin kaikissa projektissa mukana olevissa kouluissa. Kyselyssä kartoitettiin kunkin maan myyttisiä sankareita ja taruhahmoja, tarinoita, tapoja ja keskeisiä taideteoksia. Kyselyn tulokset esiteltiin Romaniassa. Tulevaa Liettuan vierailua varten teemme koulussa parhaillaan esitettä näistä sankarihahmoista, satuolennoista, tavoista sekä maamme omasta tärkeästä tarinasta: joulupukista.

Etelänummen koulun yhdeksäsluokkalaiset nostivat tärkeimmäksi sankarihahmoksi Väinämöisen.Seuraaviksi sijoittuivat Ilmarinen ja Joukahainen. Kaikki kolmehan ovat Kalevalan keskeisiä hahmoja.

Satuolennoista yhdeksäsluokkalaisten suosikki oli tonttu. Tonttuja Suomessa voi tavata muulloinkin kuin vain joulupukin seurassa. Tunnemme esimerkiksi saunatontun, tallitontun ja kotitontun. Toisen sijan vei hiisi ja kolmannen Muumipeikko.

Kyselyssä sauna ja saunominen olivat tärkein suomalainen perinne/tapa. Seuraavina olivat juhannuskokko ja virpominen.

Talvista kaupunkilaisnäkymää Pietarsaaressa

Monet suomalaiset sytyttävät kynttilöitä ja erilaisia jouluvaloja joulukuussa. Toiset aloittavat jo aikaisin syksyllä heti pimeiden iltojen saavuttua, toiset taas säästelevät valojen sytyttämistä lähelle joulua. Millaisia perinteitä teillä on valojen sytyttämisessä? Milloin sytytätte valonne? Millaisia valoja käytätte?

Osallistu sivupalkissa oleviin (joulu)valokyselyihin. Voit myös kertoa valonsytyttämisperinteistäsi tarkemmin kommentoimalla tähän viestiin.

Pietarsaaressa kuvattua joulukuun yhdeksäntenä päivänä 2013:

 

Talvinen Raatihuone ja keskusta

Näkymä Pietarsaaren keskustasta Raatihuoneen edustalta.

 

 

 

Kuvia Pietarsaaren keskustasta. Joulu näkyy jo katukuvassa. Monet liikkeet ovat laittaneet näyteikkunaansa tai jalkakäytävälle jouluvaloja ja -koristeita.

Talvisia näkymiä koulumme pihasta ja ympäristöstä

9kk-luokan aiheena äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunnilla on ollut talvi. Osa oppilaista kävi ottamassa lumisia kuvia koulumme ympäristöstä. Osa piirsi talvisia kuvia ja osa kirjoitti talveen liittyviä tekstejä.

Kuvia koulumme pihalta.

 

Logokilpailu

Comenius-projektia varten järjestettiin koulussamme logokilpailu. Jokaisesta osallistujamaasta tuli olla yksi ehdotus koko Comenius-projektimme yhteiseksi logoksi.

Kun koulumme kolme parasta logoehdotusta oli valittu, oppilaat saivat äänestää mielestään parhaan ehdokkaan. Äänestykseen pääsivät nämä kolme työtä:

Koulussamme voittanut logoehdotus julkistettiin Romaniassa. Siellä se osallistui kaikkien osallistujien yhteiseen äänestykseen. Meidän koulumme ehdotus tuli toiselle sijalle.

Suomi-mainokset

Etelänummen koulun 9lk ilmaisutaitoryhmä teki Suomi-mainoksia, joihin ei saanut käyttää kynää. Materiaalina oli pahvia, silkkipaperia ja tavallista paperia. Saksia ja liimaa sai käyttää työn tekoon. Aikaa oli vain yksi oppitunti, ja mainokset tehtiin ryhmissä. Mainoksista tuli talvisia. Tässä teokset, ja muutamia niistä kuvattiin tarkemmin.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Viimeinen päivä ja matka kotiin

Viimeinen päivä alkoi oppilaiden osalta tutustumalla romanialaisiin oppitunteihin. Itse osallistuin ranskan ja italian tunneille. Oppitunnit ovat hyvin erilaisia Suomeen verrattuna, oppilaat pysyvät omissa luokissa ja opettajat kiertävät niiden välillä. Oppitunnit ovat 60 min ja välitunnit 5 min. Koulua käydään kahdessa vuorossa, ensimmäiset aloittavat klo 8 ja lopettavat klo 13:00 ja toiset aloittavat klo 13:00 ja lopettavat klo 19:00.

Opettajat tapasivat aamulla Pucioasan pormestarin, ja saivat tutustua paikalliseen taidekeskukseen.

Iltapäivällä käytiin rauniolinnassa (Târgoviste) ja luostarissa (Delau Monastery). Matkan jälkeen oli vähän aikaa shoppailla Pucioasassa. Illalla oppilaat kokoontuivat kahvila Gongissa, missä sitten menikin koko loppuilta.

- Sarita


Kotimatka alkoi klo 6 aamulla hotellin pihasta, josta suuntasimme Bukarestin lentokentälle. Haikeina hyvästelimme uudet ystävät ja hotellin ympärillä asuvat kulkukoirat. Kulkukoiria näkyi joka paikassa Romaniassa. Kentälle saavuimme kahdeksan aikoihin, josta lensimme ensin Istanbuliin.

Istanbulissa tuhlasimme loput matkarahoista shoppailemalla. Istanbulista lensimme Suomeen n. 3:ssa tunnissa, ja nyt istumme junassa kohti kotia. 🚉🏡💕

Istumme kaikki väsyneitä, ikävöiden lemmikeitämme ja kotimaista saunaa. Matkailu avartaa, mutta kyllä on ihanaa tulla kotiin.

- Anni ja Ida

Koulussa ei ole esimerkiksi tekstiilityötä, vaan ainoastaan muutama projektiviikko vuoden aikana, jolloin tehdään erilaisia käsitöitä ja taidetta.

Hehkulamppuja, joita on koristeltu pääsiäismunien tapaan

Logoäänestyksen tulokset sekä eri maiden logoehdotukset. Alhaalla keskellä Liettuan voittajalogo.

Lisää kuvia

Tämä sisälentoon tarkoitettu kone painaa ainoastaan 1 gramman!

Näkymä Childrens clubilta kohti kaupunkia

Illalla nähtiin toinen toistaan taitavampia esityksiä

Lentokoneita ja juhlaa

Aloitimme aamun kävelemällä Childrens club:lle, jossa nuoret voivat koulun jälkeen osallistua erilaisiin kerhoihin. Vieressä sijaitsee myös pienoislentokoneiden museo, jonka koneet ovat voittaneet jopa maailmanmestaruuksia. Kerhon oppilaat ovet tehneet museon kaikki koneet ja tämä tekee museosta ainutlaatuisen Euroopassa.

Vierailun jälkeen opettajat kokoontuivat koululle kokoukseen ja oppilaat tekivät ryhmätöitä. Koulu päättyi puolen päivän jälkeen, jolloin meillä oli mahdollisuus muun muassa käydä ostoksilla.

Illalla vuorossa oli Freshmens ball, jossa viisi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden joukosta valittua paria kilpailivat eri osa-alueissa kuten tanssi, drama, soittaminen ja mallina toimiminen. Tuomaristo antoi jokaiselle opiskelijalle pisteitä ja valitsi lopulta taitavimmen pojan ja tytön. Kilpaesitysten välissä koulun oppilaat sekä Comenius-oppilaat esittivät erilaisia ohjelmanumeroita.

Huomenna kokoonnumme ensi koululle kokoukseen ja ryhmätöihin ja iltapäivällä vuorossa on vielä viimeiset retket. Portugalilaiset lähtevät jo huomenna ennen puolta päivää, kun taas turkkilaiset ovat täällä sunnuntaihin asti.

Kaikki Comeniusmatkaajat Childrens clubin edessä

Pienoislentokonemuseossa

Meille pidettiin myös lentonäytös pienoiskoneilla

Lisää kuvia koulusta

Osallistujamaiden lippuja koulun aulassa

Näkymä koulun sisäpihalle

Yksi koulun kahdesta ATK-luokasta

Kuvia Romanian koulusta

Tervetuliaispaneeli

Koulun käytäviä piristävät viherkasvit

Koulun kioski, josta voi ostaa eväitä lounaaksi

Maanantain videoesittely