Perjantai

Perjantaina vierailimme Liettuan korkeimmassa kirkossa ja saimme kiivetä jopa ylös asti. Vierailimme myös museoissa ja iltapäivällä menimme koululle kuuntelemaan jäljellä olevien maiden esitykset, jotka olivat myös hyviä.

Koululta lähdimme pakkaamaan tavaroitamme ja illalla menimme juhliin.

Emmi

Torstai

Torstai 30.1.

Tänään opettajien päivä alkoi projektin seuraavan vaiheen suunnittelulla. Samassa tilaisuudessa esittelimme hieman maatamme ja kotikaupunkiamme sekä tarjoilimme tyypillisiä suomalaisia herkkuja.

Sillä välin oppilaat osallistuivat isäntäkoulumme taidetunneille ja kävivät leikkimielisiä kisoja liikuntasalissa.

Ennen lounasta kuulimme tiivistelmän Liettuan historiasta ja perinteisiä liettualaisia kansanlauluja varttuneen naiskuoron esittämänä. Romanialaiset ja kreikkalaiset vieraat myös tanssivat läsnäolijoille.

Lounaan jälkeen kävimme tapaamassa pormestaria, joka osoittautui sympaattiseksi botanistiksi. Oppilaat olivat sillä välin tutustumassa kasvitieteellisen puistoon.

Tänään on vielä luvassa päättäjäisjuhlat musiikki- ja tanssiesityksineen.

Tiistai&Keskiviikko

Tiistaina menimme koululle puoli kymmeneksi ja kymmenen aikoihin pidimme luokassa keskustelun liettualaisille oppilaille. Näytimme heille mm. suomalaisia laulajia ja kuvia suomalaisesta perinneruuasta. Liettualaiset saivat myös maistaa suomalaista salmiakkia.
Koululta jatkoimme Niuronys nimiseen kylään tekemään liettualaista leipää ja näkemään liettualaista ruokakulttuuria. Kävimme myös hevosmuseossa, josta saimme ostaa matkamuistoja.

Tulimme aamulla koululle ja haimme bussilla opettajat kyytimme hotellilta. Sitten matka jatkui kohti Vilnaa, jossa vietimme koko yhden päivän. Saapuessamme Vilnaan, oli oppaamme jo meitä odottamassa ja esitteli meille liettualaista yliopistoa ja sille kuuluvaa kirkkoa ja ympäristöä, sekä vanhaa kaupunkia.
Iltapäivällä suuntasimme taidenäyttelyyn, jossa saimme paljon kiinnostavaa tietoa. Näyttelyn jälkeen pääsimme tutustumaan liettualaiseen eduskuntataloon, joka oli erittäin suuri ja näyttävä.
Upean päivän loppuhuipennukseksi pääsimme shoppailemaan Vilnan suurimpaan kauppakeskukseen, jossa oli jopa oma luistelurata!

Emmi

Terveisiä Liettuasta jatkuu

Iltapäivällä vuorossa oli kansantanssiesitys. Koulun oppilaiden ryhmä, joka osallistuu tulevana kesällä maan suurimpaan festivaaliin, esitti yleisölle sangen hienon ja taitavan ohjelman. Myös vieraille tarjottiin mahdollisuutta kokeilla taitojaan kyseisellä saralla.

Muutaman vapaatunnin jälkeen illan viimeisenä tilaisuutena oli sekä Comenius-oppilaille että -opettajille yhteinen kansanmusiikiesitys paikallisen ryhmän esittämänä. Musisoinnin aikana osa yleisöstä innostui jälleen pistämään jalalla koreasti. Muusikoiden ja tanssijoiden hetkellisesti uuvahtaessa nautimme herkkuja täynnä olevan pöydän antimista. Loppuilta sujuikin sitten iloisissa merkeissä kaikkien läsnäolleiden viettäessä rentoa vapaa-aikaa hyvän ruoan, ilosen musiikin ja seurustelun parissa.

Kim

Terveisiä Liettuasta!

Sunnuntai-illan hämärtyessä koneemme laskeutui talviseen maahan. Lumipeite, -16 asteen pakkanen ja pureva tuuli saivat hampaamme kalisemaan. Isäntäperheiden parkkipaikalla odottaneet tila-autot osoittautuivat kuitenkin mukavan lämpimiksi ja todellisiksi tehopakkauksiksi. Pääkaupunki Vilna jäi taaksemme nopeammin kuin olimme uskoneetkaan kiitäessämme pimeydessä kohti Anyksciaita ja majapaikkojamme.

Maanantai-aamuna kokoonnuimme isäntäkoulumme juhlasaliin avajaistilaisuuteen. Sitä ennen olimme jo saaneet todistaa koulun taiteellista sisäkoristelua. Isäntäkoordinaattorimme mukaan koulun entinen, jo edesmennyt kuvaamataidon opettaja, oli inspiraation innoittamana maalannut seinät täyteen kauniita teoksia.

 Juhlassa saimme todistaa hienoja esityksiä; alaluokkalaisten esittämän traditionaalisen kansantanssin, runonlausuntaa sekä upeita lauluesityksiä. Näistä helmenä mainittakoon Liettuan radiossa kansallisen laulukilpailun voittanut neitokainen.

Valloitimme estradin hetkeksi myös itsellemme esittäytyessämme läsnäolijoille, vaikka portugalilaiset olivat varastaa kunnian showstamme. Kuten tekivät myös myöhemmin iltapäivällä. Lieneekö Suomen lämpimän talven syytä, vai mistä johtunee, että koordinaattoriamme epäillään portugalilaiseksi.

Juhlan jälkeen osallistuimme opastettuun koulukierrokseen. Opimme että Wilma, tai sen sisarohjelma on levinnyt maamme rajojen ulkopuolelle, kuten myös legorobotit. Koulun yleisilme on myös sangen siisti. Liettualaiset ovat tunnetusti koripallokansaa, joten roskien löytymistä roskakorista ei voine pitää yllätyksenä!

Kylmä hyinen talvi

Kylmä hyinen talvi,

sinä kylmine pakkasinesi,

jäädytät meidät hengiltä.

Kylmä hyinen talvi,

sinä hyisine tuulinesi,

pakastat meidät seisaalle.

Jäädytät maat vaarallisiksi

jäätiköiksi, peität ne lumella

vain hämäykseksi.

Pellot sinä muutat hangiksi

petollisiksi loukoiksi, sinne

pienet eläimet hukkuvat.

Järvet muutat jäisiksi,

hauraiksi, petollisiksi, sinä

meidät hukutat.

Kylmä hyinen talvi,

kaikilla näillä asioilla,

sinä tukehdutat meidät.

Obinna Nzeh

Maailman synty, myytti luomisesta

 

Kalevalassa kerrotaan, että maailma syntyi seitsemästä sotkan munasta: kuudesta kultaisesta ja yhdestä rautamunasta. Sotka teki pesänsä Ilmattaren polvelle. Pesästä munat vierähtivät veteen ja rikkoutuivat. Munien kappaleista syntyivät maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Maailman synnystä kertovassa tarinassa on myös suuri jättiläistammi ja tietenkin Kalevalan sankari Väinämöinen.

Olemme aloittamassa Comenius -projektin tehtävää, jossa kukin koulu tutustuu oman maansa luomismyyttiin. Esittelemme Kalevalan kertomuksen maailman synnystä seuraavassa Comenius-tapaamisessa Liettuassa tammikuussa 2014.

Kahdeksannen luokan ilmaisutaidon ryhmä tutustui Kalevalan ensimmäiseen tarinaan ja kuvitti sen ryhmätöinä seinäjulisteiksi.

 

 

Usko, toivo ja rakkaus

Kotona Euroopassa -blogimme tunnuskuvassa on Pietarsaareen perinteisesti liitettävät usko, toivo ja rakkaus. Tänäkään jouluna emme saaneet lumista kaupunkikuvaa symboloiden koristamalta Isoltakadulta. Kiitos luottokuvaajallemme kauniista tunnuskuvasta. Yritämme ensi jouluna ikuistaa vanhan merimieskaupungin symbolit lumen kanssa...

Pietarsaari oli alkujaan merenkulkukaupunki. Pietarsaaressa rakennettiin varustettuja laivoja, ja niillä purjehdittiin merille. Matkat saattoivat kestää useita vuosia. Tämän syystä kaupunki päätti, että merimiesten muistoksi valittiin tunnettu merimiessymboli risti, ankkuri ja sydän. Uskoa kuvaa risti, toivoa ankkuri ja rakkautta sydän.

Symbolit ovat kuuluneet kaupunkimme joulunviettoon jo 1950-luvulla, ja riippuvat Isonkadun yllä.

 

Lähde: Kristina Lundström-Björk